Aikani tuoleja katseltuani, mietin hävittäväni ne pois silloisesta ahtaasta asunnosta, mutta päädyin kuitenkin toisen niistä pitämään, jos vaikka saisin sille joskus jotain tehtyä.
Kun vihdoin pääsin aloittamaan tuolin parissa, homma eteni nopeasti vanhan päällisen irroittamisesta ja kaavoiksi purkamisesta uuden päällisen leikkuuseen, ompeluun ja paikoilleen laittamiseen.
Puuosien kohdalla työ jäi toviksi odottamaan jatkoa. Millään en meinannut saada aikaiseksi hiomista ja lakkaamista.
Tätä vaihetta odotellessa kissat keksivät alkaa käyttämään keskeneräistä nojatuolia kynsien teroitukseen. Sen myötä meinasi mennä viimeinenkin motivaatio homman jatkamiseen.
Sain kuitenkin otettua itseäni niskasta kiinni ja sain tehtyä tuolin loppuun. Tovin sai nojatuolin pintaa siistiä saksilla ja nukkaleikkurilla, ennen kuin pystyin olemaan tyytyväinen uuteen nojatuoliin. Onhan se nyt paljon hienompi kun aikaisemmassa elämässään! Ainakin omasta mielestäni.
Tuoli on kuin suoraan huonekaluliikkeestä tuotu! Itse joskus verhoilin jotain k-tuolia niin, että lätkin kankaan tuolin päälle ja leikoin siinä paikoillaan osapuilleen oikean kokoiseksi ja ompelin käsin paikoilleen :D. No, oli aika työlästä. Ja onneksi sitten pojat kohelsivat jotain ja rikkoivat irrotetuista käsinojista toisen ja pääsin koko tuolista eroon.
VastaaPoistaVoi kiitos!
PoistaVälillä toisinaan tulee tehtyä asiat mahdollisimman huolella, mutta toisinaan on mukava tehdä kuvailemallasi tavalla, lätkiä vain kangasta :D