23. maaliskuuta 2019

Täytekakkuja

Siskoni täytti pyöreitä, ja sain tehdä hänelle kakun syntymäpäiville.

Sain vapaat kädet toteutuksen suhteen, joten päädyin tekemään Pariisi-fanille kakun jonka päällä on suklaasta tehty Eiffel-torni.

Kakun päälle oli tarkoitus tulla myös tekstiä suklaasta, mutta kirjaimet eivät suostuneet irtoamaan ehjänä leivinpaperista.

Täytteenä kakussa oli kinuskitäyte ja vadelmia.



Viikkoa aikaisemmin sain tehdä kakun 18 vuotta täyttävien serkusten syntymäpäiville. 

Toiveena oli K18-kakku, josta tein hiukan kesymmän yksisarvis version.

Täytteeksi tähän kakkuun tuli suklaatäyte ja vanilja-vadelma täyte. 



Idean tähän kakkuun sain eräästä Facebook ryhmästä, jota melkoisen röyhkeästi käytin mallina tähän kakkuun.

1. maaliskuuta 2019

Kirjanmerkki

Aloin pitkästä aikaa lukemaan kirjoja, jonka seurauksena innostuin tekemään kirjanmerkin. Eipähän tarvitse aina olla sivuja taittamassa merkiksi, missä asti onkaan lukemassa.

Minulla oli heti mielessä minkälaisen kirjanmerkin haluan tehdä.
Kirjan, josta mallin otin, olen ostanut jo joitain vuosia sitten yhden tietyn mallin takia. Kyseistä mallia en tosin ole vielä tähän päivään mennessä saanut edes aloitettua, mutta nyt kun pääsi taas kirjonnan makuun, voisi senkin ottaa piakkoin työn alle.





24. helmikuuta 2019

Synttärimekot 1-vuotiaille

Marraskuussa juhlittiin tuplana, kun nuorimmaiseni täyttivät vuoden.

Aikani selasin nettiä etsien tytöille juhlamekkoja, mieleisiä kuitenkaan löytämättä. Siirryin jatkamaan etsintöjä kaavojen ja kankaiden pariin ja löysin kangasjemmastani käyttämättömäksi jääneet ihanat verhot, joita en ole aiemmin raaskinut saksien alle ottaa.

Kaavat mekkoihin kuosittelin Lasten pukineiden peruskaavoja -kirjan valmiskaavan pohjalta. Koska kangas itsestään oli niin nätti, päädyin mahdollisimman simppeliin malliin.

Vauvojen mekot tuppaa yleensä olemaan melko lyhyitä, joten pidensin helmaa hiukan takaa. Edestä jätin kuitenkin lyhyemmäksi, etteivät helmat jäisi kontatessa polvien alle.

Napinläven ompelu ei ole koskaan kuulunut suosikkipuuhiini, eikä varsinkaan, jos olisin sen joutunut tekemään 16 kertaa. Niinpä päätin päästää itseni kaiken muun kiireen keskellä helpommalla ja laittaa muovi nepparit, niitä kun löytyi itseltä valmiiksi ja sopivan värisinäkin.




Sovituskuvia olen kovasti yrittänyt mekoista saada, siinä kuitenkin onnistumatta. Jos aijemmin meillä kontattiin kameraa karkuun, niin nyt on opittu jo juoksemaan sitä karkuun. 

Jospa tytöt jonain päivänä malttaisi edes hetken seisoa kameran edessä.

20. helmikuuta 2019

Nojatuolin uudet vaatteet

Sain joskus ilmaiseksi kaksi punaista, paikoitellen melko pahasti auringon haalistamaa nojatuolia, jotka näyttivät aika surullisen raihnaisilta sellaisenaan.

Aikani tuoleja katseltuani, mietin hävittäväni ne pois silloisesta ahtaasta asunnosta, mutta päädyin kuitenkin toisen niistä pitämään, jos vaikka saisin sille joskus jotain tehtyä.

Kun vihdoin pääsin aloittamaan tuolin parissa, homma eteni nopeasti vanhan päällisen irroittamisesta ja kaavoiksi purkamisesta uuden päällisen leikkuuseen, ompeluun ja paikoilleen laittamiseen.

Puuosien kohdalla työ jäi toviksi odottamaan jatkoa. Millään en meinannut saada aikaiseksi hiomista ja lakkaamista.
Tätä vaihetta odotellessa kissat keksivät alkaa käyttämään keskeneräistä nojatuolia kynsien teroitukseen. Sen myötä meinasi mennä viimeinenkin motivaatio homman jatkamiseen.

Sain kuitenkin otettua itseäni niskasta kiinni ja sain tehtyä tuolin loppuun. Tovin sai nojatuolin pintaa siistiä saksilla ja nukkaleikkurilla, ennen kuin pystyin olemaan tyytyväinen  uuteen nojatuoliin. Onhan se nyt paljon hienompi kun aikaisemmassa elämässään! Ainakin omasta mielestäni.



Heipparallaa, pitkästä aikaa!

Pitkästä aikaa tosiaan, tuli tässä pidettyä "hieman" taukoa erinäisistä syistä.

Pitkään olen kaipaillut takaisin blogin pariin, mutta jotenkin se on ollut sitä vaikeampaa, mitä kauemmin on ollut kirjoittamatta. Instagramin puolella on tullut oltua hiukan aktiivisempi ja nyt olisi tosiaan tarkoitus ryhdistäytyä myös täällä bloginkin puolella.

Mietin ensin, jos aloittaisin kirjoittamaan kokonaan uutta blogia, mutta mitäpä sitä suotta uutta aloittamaan, kun vanhakin löytyy ja teemakin pysyy samana.

Mutta sen pidemmittä puheitta, palaan myöhemmin esittelemään yhden entisöinnin, jonka olenkin jo instagramin puolella esitellyt. (Sillä varauksella tosin, mikäli tällä hetkellä hyvin vajaalla muistilla toimiva koneeni jaksaa tehdä yhteistyötä.)

-Anu

10. lokakuuta 2016

Tyttärelle vaatteita

Tuli taas innostuttua lastenvaateompelusta, joten tytär sai vaatekaappiinsa uudet housut, hupparin ja kaksi hihatonta paitaa. 

Läysin eurokankaasta aivan ihanaa glitterikruunu pörröcollegea, joten pakkohan sitä oli pätkä ostaa meidän prinsessakautta elävälle neitokaiselle hupparia varten. :D Ja kangashan kelpasi, malttamattomana neiti odotteli koska huppari tulisi valmiiksi, varsinkin silloin kun työ jäi odottamaan oikeanlaista vetoketjua. 




Housujen kankaaksi valikoitui puuvilla, josta oli alunperin tarkoitus ommella mekko. Kangasta olisi tosin riittänyt vielä mekkoonkin, ellen olisi joutunut ompelemaan kaksia housuja. Ensimmäisistä tuli hiukan liian pienet, joten päädyin tekemään toiset kokoa isompana. Onneksi pienemmillekkin housuille löytyy käyttäjä, niin pääsevät nekin käyttöön.





Sitten vähemmän prinsessamaista ompelua, rekkapaita hihattoman muodossa. :D Meillä neiti tykkää prinsessa juttujen lisäksi rekoista.


Kaavat:
Huppari: Oma
Housut: OB 1/2016 Mini Sun
Hihaton: OB 1/2016 Xs and Os

15. syyskuuta 2016

Lapsille hupparit

Nyt kun kelit alkaa olla viileämpiä, on hyvä päivittää lasten vaatekaappeja hiukan lämpimämmillä vaatteilla. 

Nämä hupparit otin työn alle jo viime keväänä, mutta kaikenlaisten ompelullisten ongelmien ja koneiden oikutteluiden myötä nämä päätyi odottelemaan parempaa päivää keskeneräisten pinoon..
Normaalisti jos jokin työ jää kesken (varsinkin epäonnistumisien takia), on vaikeaa innostua enää jatkamaan kyseisen työn parissa. 
Nyt kuitenkin sain itseäni niskasta kiinni ja tehtyä työt valmiiksi. Ja juuri sopivasti, koot molemmissa on passelit juuri nyt, eikä kasvunvaraa ole yhtään. 


Tytön huppariin olin varannut liian vähän kangasta, joten päädyin ompelemaan taskut ja kaarrokkeet eri kankaasta.



Lisäksi tein pojalle hihattoman paidan, joka myöskin joutui odottelemaan tovin ennen valmiiksi asti pääsemistä.
(Toistankohan itseäni jos kiroan tässäkin välissä koneitani? :D Olisi varmaan korkea aika kiikuttaa ne huoltoon, kun ei omat taidot enää riitä niiden kesyttämiseen..)
Mutta pääasia että valmistui, poika oli tyytyväinen ja paita pääsi heti käyttöön. :)